Jarkko Hämäläinen nostaa esiin huonon johtamisen kokemuksiaan.

“Työpaikalla oli hyvin sairas ilmapiiri, ja monia asioita jätettiin sanomatta ja tekemättä.

Tuli päivä, jolloin sanoin, että nyt riittää – ja siitäkin saatiin todella iso soppa aikaiseksi. Sain todella oppia, miten jotkut henkilöt eivät siedä sitä, että toisetkin osaavat tehdä päätöksiä ja tarvittaessa lähteä vaikka pois.

Kyseisessä yrityksessä näin kaikkia väärinjohtamisen esimerkkejä: tuuliviiristä, pelolla johtamista, sekavia käskyjä, epävarmuutta, hämmentämistä ja toisten henkilökohtaisiin asioihin puuttumista sekä selittelyä tyyliin: ”Miksi te minulle näin teette”, kun itseltä puuttuu nöyryyttä katsoa peiliin”

Huono johtajuus — Hyvejohtajuus.fi.

Taloussanomat haastattelee useita johtamisen tutkijoita ja kouluttajia, lopputuloksena varsin pätevä hyvä johtaja vs. huono johtaja -artikkeli.

“– Huono johtaminen ei usein liity sisällöllisesti työhön, eikä kyse ole siitä, että johtaja painostaisi alaisiaan yhä tehokkaampaan työskentelyyn. Sen sijaan se näyttää tosi usein liittyvän huonoon käyttäytymiseen, sanoo Eriksson.

Hänen mukaansa huono johtaja käyttää asemansa tuomaa valtaa väärin, ei ole läsnä työntekijöittensä arjessa, ei kunnioita alaisiaan eikä herätä näissä luottamusta.”

via Pomon huono käytös vie voimasi | Taloussanomat.

Harvard Business School kertoo kuinka johtaminen, tai tarkemmin, tietyt johtamistavat vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden motivaatioon.

“Most companies have it all wrong. They don’t have to motivate their employees. They have to stop demotivating them.

The great majority of employees are quite enthusiastic when they start a new job. But in about 85 percent of companies, our research finds, employees’ morale sharply declines after their first six months—and continues to deteriorate for years afterward. That finding is based on surveys of about 1.2 million employees at 52 primarily Fortune 1000 companies from 2001 through 2004, conducted by Sirota Survey Intelligence (Purchase, New York).

The fault lies squarely at the feet of management—both the policies and procedures companies employ in managing their workforces and in the relationships that individual managers establish with their direct reports.”

Why Your Employees Are Losing Motivation – HBS Working Knowledge.

Puhdas tuoksu saa ihmisessä parhaat puolet esiin, tehden ihmisen anteliaammaksi ja rehellisemmäksi. Nyt tilaamaan ilmanraikastimia työpaikoille!

“The volunteers were all told that they had been randomly chosen as receivers. Their anonymous partner had invested their entire $4 pot with them, which had been tripled to $12. Their job was to decide how much to give back. On average, they returned a measly $2.81in the unscented rooms but a more equitable $5.33 in the scented ones. The single spray of citrus nearly doubled their tendency to reciprocate.

In a second experiment, the trio again ushered 99 students into either a scented or unscented room. They were given a pack of miscellaneous tasks, including a flyer requesting volunteers for a charity called Habitat for Humanity. Those in the citrus-scented rooms were more likely to be interested in volunteering, and almost four times more willing to donate money to the cause.”

Clean smells promote generosity and fair play; dark rooms and sunglasses promote deceit and selfishness : Not Exactly Rocket Science.

Novetoksen Pentti Martiskainen ehdottaa työkaluja kehityskeskustelun järkeistämiseen ja tehostamiseen.

“Realistina ja pragmaatikkona uskon jatkuvaan avoimeen vuorovaikutukseen johdon ja työntekijöiden välillä. Jos esimiesten johtamistyökalupakista löytyy neljä K-työkalua, homma hoituu niin kehityskeskusteluissa kuin niiden ulkopuolellakin. Nämä K-kalut ovat KIINNOSTUS, KANNUSTUS, KIITOS ja KORJAAVA PALAUTE. Niiden pitäisi olla meidän kaikkien käytössä viikoittain, kuukausittain, vuosittain. Eli siis aina!”

via Novetos Blogi: Kehityskeskustelujen lupaava menneisyys.

Elina Hiltunen pohtii Talouselämän kolumnissaan hauskuutta työpaikalla.

“Pianoportaat liittyivät Wolksvagenin The Fun Theory -kampanjaan. Pohjaton roskakori ja pullonpalautusautomaattipeli olivat muita kampanjan kokeiluja. Kampanjan slogan kuulutti, että ”Fun can obviously change behavior for the better”. Hauskuus voi siis muuttaa käytöstä ja vielä parempaan suuntaan. Näin myös työelämässä, väitän minä.”

via Teoria Hauskuudesta –   Talouselämä.

Lifehacker löysi yhden delegoinnin ytimen ja ohjaa lisätiedon äärelle.

“It is common to delegate work to another person by telling them what you want them to do and how you want them to do it—with a lengthy emphasis on how you do it and a variety of tips and tricks you use. People tend to overemphasize the how-to and not focus enough on the outcome.”

via Delegate Effectively by Skipping the How-To Session – Delegation – Lifehacker.

Ennen pessimistin kohtaamista tulee selvittää asenteen taustalla vaikuttavat syyt.

“Ensin pitää selvittää, mistä syystä tiimisi jäsen asennoituu asioihin niin kielteisesti. Stanfordin yliopiston liiketaloustieteen jatkokoulutuskeskuksessa työskentelevä organisaatiokäyttäytymisen professori Roderick Kramer sanoo, että johtajan pitää selvittää synkistelyn pohjimmainen syy ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin.”

via Näin käsittelet tiimisi pessimistiä – Fakta-lehti.

Huipputyöntekijä on usein huippuhankala johdettava, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Huipputulokset vaativat huippua johtamista.

“Diiva ei jätä ketään ympärillään kylmäksi. Hän syö pahimmillaan hapen muilta työyhteisön jäseniltä ja laskee heidän suoritustasoaan. Hän on itsekäs, itsekeskeinen, kiitoksenkipeä ja ylemmyydentuntoinen.

Parhaimmillaan diiva on väriläiskä ja huippusuoriutuja, esimerkillään muita innostava muutosten moottori.

Kumpi vaihtoehto työpaikalla toteutuu, riippuu paljon esimiehestä.”

via Ota tehot irti diivasta – Fakta-lehti.

Varman ylilääkäri hahmottelee kolmen ikäryhmän ongelmat ja antaa niihin ratkaisut.

“Työntekijöiden jaksamista uhkaavat erilaiset ongelmat eri ikäryhmissä, huomasi Varman ja työhyvinvointiyritys Odumin viime viikolla julkistettu selvitys.”

via 3 lääkettä työssä jaksamiseen – Fakta-lehti.