Ei pelolla johtaminen ole huono asia. Joskus pelolle on aihetta ja sen viestiminen on vain viisasta.
“Onko eettisesti oikein pyrkiä vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen välittämällä viestejä, jotka luovat pelkoa? Joissakin tapauksissa tällaista voidaan puolustaa ja jopa rohkaista siihen: Jos ihmisiä on kohtaamassa joku todellinen vaara, joka uhkaa heitä, ja heidän toiminnastaan riippuu, voivatko he tällaisen vaaran torjua, heille on kerrottava asiasta totuus ja annettava toimintaohjeet.”
Pöö! – pelottelun tehokkuudesta | Retoriikan taito.
Hyvä johtaja valmistelee myös spontaanin puheen, edes lyhyesti.
“Tällaisia spontaaneja puheenvuoroja tulee yleensä johtavassa asemassa olevien eteen. Ne voivat kuulua myös muiden ”seremoniamestareiden” työhön, esimerkiksi poliitikkojen ja pappien. Tarkastelen tässä asiaa erityisesti johtamisen kannalta.”
via Spontaaneja puheita johtajille | Retoriikan taito.
Kuinka kiroilla työpaikalla? Vai pitäisikö johtajan jättää kirosanat täysin?
“Let me be clear, I am no stranger to profanity. I have uttered my fair share of “curse” words in the past and will do so in the future. However, I make sure that when I do it is both situation and audience appropriate. Seldom is the workplace the appropriate place and seldom is an employee the proper target. “
HR Observations: Profanity as a Leadership Tool?.
“Matalienkin organisaatioiden selkein juopa on esimiesten/johtajien ja työkumppanien (jotkut kutsuvat heitä alaisiksi) välillä. Organisaatiossa ei mielletä johtamisen toimintoja oikeaksi työksi. Ilman, että johtajan pitäisi vakuuttaa ahkeruuttaan luettelemalla töitään, voisi olla tarkoituksenmukaista, että työyhteisö tietäisi, mitä johtaja konkreettisesti tekee.”
Kristiina Harjun blogi – Tietävätkö työkumppanisi, mitä sinä todellisesti teet?.
Tiedätkö kuinka sinä kommunikoit? Osaatko valita tapasi keskustella?
“Nähdäkseni on hyvä tuntea kummankin kommunikaatiomuodon niksit. Dialektinen kommunikaatio on erittäin tehokasta ja taloudellista. Jos täytyy saada lapsi pelastettua jyrkänteeltä, ei kannata jäädä muodostamaan keskusteluyhteyttä. Napakka dialektinen “Pois sieltä!” toiminee parhaiten. Arjen tuoksinassa dialektisuus synnyttää kuitenkin turhanpäiväisiä vastakkainasetteluja.”
Ajattelun ammattilainen – Kaksi tapaa kommunikoida.
SMART-tavoitteet ovat monesti yksinkertainen ja tehokas keino tehostaa organisaation tavoitteiden viestimistä. Älä kuitenkaan unohda tavoitteiden toista puolta: DUMB-tavoitteet.
“If you’ve ever read any strategic or business planning literature, you’ve no doubt come across the acronym SMART for mapping out goals. SMART stands for Specific, Measurable, Attainable, Relevant and Timely. Those are all fine and dandy objectives, but I’m out to propose another side of the coin—DUMB goals. Hear me out for a second! “
SMART Goals are out DUMB Goals are in.
Yhdysvaltain armeija on polvillaan Suuren Vihollisen edessä. Vihollinen on soluttautunut kaikkialle, missä johtotehtäviä vaaditaan. Johtamisen syvin olemus? Kyky tehdä vaaditut PowerPoint-kalvot nopeasti.
Tilanteesta voivat ottaa oppia kaikki. Mihin käytät aikasi, mikä on oleellista?
“Last year when a military Web site, Company Command, asked an Army platoon leader in Iraq, Lt. Sam Nuxoll, how he spent most of his time, he responded, “Making PowerPoint slides.” When pressed, he said he was serious.”
via Enemy Lurks in Briefings on Afghan War – PowerPoint – NYTimes.com.
Perinteiset viestinnän keinot, sähköposti ja ilmoitustaulu, eivät välttämättä tavoita kaikkia. Kokeile jotain uutta: esimerkiksi palautteen käsittelyä piirroksin ja valokuvin.
“Viestintätoimisto Deskin asiakkuusjohtaja Juhani Levolan mukaan työn merkityksellisyyden ymmärtäminen ja työpaikan hyvä yhteishenki vaatii paljon yrityksen sisäiseltä viestinnältä.”
via Eikö viesti mene perille? Kokeile näitä! – Markkinointi&Mainonta.
Työntekijät valikoivat itselleen merkitykselliset viestit ja niistä itselleen merkitykselliset asiat. Laadukas viestinnän johtaminen huomioi yksilön.
“Vain merkitykselliset viestit sisäistetään ja otetaan huomioon arjen työssä. Tähän tulokseen tullaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina julkaistavassa Minna Mustosen väitöskirjassa ”Strategiaviestinnän vastaanottokäytännöt”.”
via Yritysjohtaja – yksilöi viestisi | Kauppalehti.fi.
Sähköpostiviestimisen varaan ei kannata laskea rajan takana.
“Tekemämme selvityksen mukaan erityisesti sähköpostitse tapahtuva johtaminen hämmentää venäläisiä, sillä venäläisessä kulttuurissa arvostetaan kasvotusten tapahtuvia keskusteluja. Erityisen tärkeää tämä on muun muassa yhteisten tavoitteiden määrittelemisessä, painottaa Fintran toimitusjohtaja Heikki Tikkanen.”
via Yrittäjä: Unohda sähköpostijohtaminen Venäjällä | Kauppalehti.fi.
