Hyvä johtaja on hyvä erityisesti luonteeltaan. Hyvä luonteenpiirre on hyve. Tutustu hyveisiin, tutustu itseesi: hyvejohtajuus.fi.
Hyvä johtaja ei ole “kiltti”. Hyvä johtaja on ystävällinen ja ennen kaikkea oikeudenmukainen.
“Jos tiukka paikka tulee, kiltti esimies sanoo: ”Okei, minä teen sen.” Ja taas kerran hänen työhuoneessaan valot ovat päällä pisimpään.
Kiltti esimies ymmärtää, silloinkin, kun muut eivät enää tee sitä. Mitä Täydellisestä Kiltteydestä voi seurata? Sisäistä eripuraa, epäilyjä joidenkin suosimisesta jne. Varsinainen johtajuus siirtyy niille, jotka käyttävät vahvimmin porukan tunnevaltaa.”
via Kristiina Harjun blogi – Kiltti esimies – ilo ja uhka.
Filosofi Maija-Riitta Ollila tarjoaa johtajalle parempaa elämää. Ydinajatuksena on kontekstin muuttaminen. Voit kasvaa (itsesi kehittämisen lisäksi) myös parantamalla ympäristöäsi.
“Emme elä tyhjiössä, vaan olemme jatkuvasti monimutkaisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten, ympäristömme ja tilanteiden kanssa. Kun konteksti muuttuu, myös ihminen muuttuu.
Johtajan poikkeuksellinen mahdollisuus on määrittää konteksti. Oikeanlainen konteksti viettelee ihmiset olemaan parhaimmillaan.
Eettinen työkonteksti tuottaa organisaatioon luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Se syntyy, kun organisaation menettelytavat ja rakenteet ovat kannustavia ja kun käyttäytymiskulttuuri ruokkii innostusta sekä tunneperäistä sitoutumista.”
Olet paremmassa paikassa parempi – Talouselämä.
Taloussanomat haastattelee useita johtamisen tutkijoita ja kouluttajia, lopputuloksena varsin pätevä hyvä johtaja vs. huono johtaja -artikkeli.
“– Huono johtaminen ei usein liity sisällöllisesti työhön, eikä kyse ole siitä, että johtaja painostaisi alaisiaan yhä tehokkaampaan työskentelyyn. Sen sijaan se näyttää tosi usein liittyvän huonoon käyttäytymiseen, sanoo Eriksson.
Hänen mukaansa huono johtaja käyttää asemansa tuomaa valtaa väärin, ei ole läsnä työntekijöittensä arjessa, ei kunnioita alaisiaan eikä herätä näissä luottamusta.”
via Pomon huono käytös vie voimasi | Taloussanomat.
Lauri Järvilehto kirjoittaa hyvän johtajan määrittämisestä ja asioiden arvottamisesta.
“Hyvä johtaja on sellainen, jonka määräämä suunta tuottaa hyvinvointia asianomaisille, oli sitten kyse asiakkaista, osakkeenomistajista tai alaisista. Hyvinvointi puolestaan nojaa toimintaan. Kuten jo Aristoteles tiesi kertoa, olemme pitkälti sitä, mitä toistuvasti teemme. Jos toistuva aktiviteetti käy yksiin sen kanssa, mitä pidämme arvokkaana, voimme hyvin. Muutoin tuntuu kurjalta. Toimintamme täytyy siis seurata arvomaailmaamme.”
via Miksi hyvä johtaja on hyvejohtaja? — Arvot — Hyvejohtajuus.fi.
Hyvän johtajan vinkit ovat perusasioita. On hyvä kuitenkin muistaa, kuten joku sanoi, että perusasiat selvitettiin muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten aikaan, eivätkä ne ole siitä muuttuneet, mutta tämän ei pitäisi estää meitä tarkistamasta omaa perustaamme silloin tällöin.
“I don’t know all the secrets of being a successful manager, but I do know seven secrets that can help you be a more successful manager.”
via 7 Secrets of Successful Managers : EveryJoe.
Johtaja. On hyviä, on surkeita. Kimmo Juuti pohtii johtamisen luonnetta.
Määritelmien perusteella johtaminen on rooli, joka edesauttaa tavoitteellista toimintaa ja jossa vaikutetaan toisten käyttäytymiseen, organisoitumiseen, asemaan ja viestintään. Näistä näkökulmista tarkasteltuna, oliko Hitler hyvä johtaja? Uskaltaako siihen kukaan edes julkisesti vastata?
Kyllä uskaltaa. Esim. Alexandre Havard vastaa tähän kirjassaan Virtuous Leadership. Havardin mukaan Hitler oli surkea johtaja, jonka työn tulokset eivät olleet pysyviä (kenenkään toivomalla tavalla).
via Oliko Hitler hyvä johtaja? « kjuuti.