Deloitten Teppo Nieminen sekä Fountain Parkin Ilkka Hulkko antavat neuvoja strategiatyöhön.

“Haastattelimme viime vuonna 22 suomalaisen yrityksen strategiasta vastaavaa johtajaa selvittääksemme millaisia vahvuuksia, heikkouksia ja muutostarpeita taloustaantuma on tuonut esiin yritysten strategiaprosesseissa. Strategiatyön nykytilan lisäksi halusimme tietää, miten strategiajohtajat kokivat onnistuneensa taantuman ennakoinnissa ja siihen reagoinnissa.”

Strategiatyö sivuuttaa epätodennäköisen –   Talouselämä.

Jari Parantainen ja Antti Apunen ovat jo lopettaneet kirjoittelunsa Gurumarkkinointi-blogiin, mutta aiheet eivät heti vanhene. Asiantuntija-palveluiden hinnoittelusta, markkinointitekstien kirjoittamisesta ja muusta oleellisesta opit lisää selaamalla sivustoa läpi osoitteessa:

Gurumarkkinointi.fi

Mitä johtajalta odotetaan ei aina vastaa sitä, mitä työsopimukseen on kirjattu ja miten johtamista seurataan/palkitaan.

“What does your company think a manager is?  A manager is someone who leads and directs the work of others.  Managers are frequently held accountable for the work of those who report to them.  We generally expect managers to grow and develop their direct reports.  But we don’t always align our programs and processes with these expectations.  The way we hire managers, the job descriptions we develop, and the way we review managers sometimes send a different message. ”

Compensation Cafe: What is a Manager?.

Aalto-yliopiston professori Jaakko Aspara väittää tuotekehityksen johtamisen olevan hukassa. Suomen t&k on teknofiilien käsissä, mikä ei tuota hyviä tuloksia.

Suomalaisten yritysten suuri ongelma on, että niiden tuotekehitystä johtavat teknofiilit eivätkä markkinoijat.

Ensinnäkin: Teknofiilivetoinen (T-vetoinen) tuotekehitys johtaa usein tuotteisiin, jotka ovat hyviä – lähinnä kehittäjien itsensä mielestä.

Markkinoijavetoinen (M-vetoinen) tuotekehitys taas johtaa varmemmin tuotteisiin, jotka ovat hyviä markkinoiden mielestä.

Tuotekehitystä johtavat väärät osaajat –   Talouselämä.

Nordean Suomen varatoimitusjohtaja Sara Mella nostaa esiin yrityskulttuurin ja strategian toteuttamisen välisen jännitteen. Strategia on turhaa jos se ei uppoa olemassa olevaan yrityskulttuuriin. Molempia voi kehittää.

Vaikka yrityksen strategia olisi erinomainen, se ei auta, jos strategia ei istu yrityksen kulttuuriin.

Mellan silmät välähtävät ja ääni painuu. Hän nojautuu eteenpäin: ”Mieti, miten usein johtajat ihmettelevät, miksi strategian toteuttaminen on niin vaikeaa!”

Yrityskulttuurin merkitystä korostaa nopeasti muuttuva toimintaympäristö. Monet toimialat ovat keskellä murrosta, jossa vanhoista tavoista pitäisi luopua.

via Strategian toteuttamisen vaikeus –   Talouselämä.

Eettinen työpaikka on monen toive, joka vastaa liiketaloudellisiin tarpeisiin usealla tasolla. Sen toteuttaminen on haaste, joka vaatii johtamisen käsitteen laajentamista perinteisen näkemyksen ohi.

Ihminen kykenee toimimaan moraalisesti oikein, kun hänen ajattelunsa ja tunteensa ovat kytköksissä toisiinsa. Pelkkä teknislooginen äly tuottaa laitteita, ohjelmia sekä tunteistaan vieraantuneita poliitikkoja, johtajia ja asiantuntijoita. Saamme aikaan pikkutarkkoja säädöksiä, ja samalla keksimme keinoja kiertää niitä. Moraalinen toiminta on järjen ja tunteen välinen liitto.

Novetos blogi: Järki, tunteet ja moraali.

Valtaosa suomalaisista ei näe strategiaa käytännön työssä.

“Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 53 prosenttia eli 1,3 miljoonaa suomalaista ei näe yhteyttä työnantajansa strategian ja käytännön toiminnan välillä. Tästä kärsii työntekijöiden jaksaminen, motivaatio ja näin myös yrityksen tuloskunto.

Tiedot käyvät ilmi stratgiseen johtamiseen erikoistuneen viestintäyhtiön TBWA/ Northin helmi-maaliskuussa teettämästä tutkimuksesta.”

via Yli puolet palkansaajista ei tiedä mitä työnantaja tahtoo | Talous ja politiikka | YLE Uutiset | yle.fi.

Lauri Järvilehto listaa ihmisten perustyypit. Manageri ei ole johtaja.

“Lopuksi, johtaja on suoraselkäinen, vakaata arvomaailmaa seuraava suunnannäyttäjä, joka sekä tietää, minne mennä, että miten sinne päästään. Johtajalla on kirkas visio, joka näyttää suuntaa hänen toiminnalleen, ja tarkkarajaiset ja käytössä tehokkaiksi havaitut prosessit, joilla saadaan aikaiseksi toivottuja tuloksia.”

via Neljä ihmisen perustyyppiä « Ajattelun ammattilainen.

Omakustanteena julkaistu Strategia toimeksi – muutosvoimana ihmiset valmentaa johtajaa muutoksen toteuttamiseen. Kirja-arvio Talouselämässä.

“Muutos on vaikeaa ja hidasta. Samaan aikaan pitäisi oppia sekä paljon uutta että unohtaa paljon vanhaa. Ja se se vasta vaikeaa onkin.

Muutosta profetoivalle johtajalle organisaation jähmeys on tuskallista. Ihmekö siis, jos johtaja lankeaa haaveilemaan taikatempuista. Hokkuspokkus, alaisia vaihtamalla kaikki olisi jo muuttunut.

Oikeassa elämässä ongelmat eivät ratkea silmänkääntötempuilla. Hyödyllisempää on vilkaista peiliin ja miettiä, mitä johtajana voisi tehdä toisin.”

Muutos lähtee johtajasta –   Talouselämä.

Esimies strategiavaikuttajaksi. Kirja-arvio Talouselämässä.

“Usein loppuun asti hiotun ja kiillotetun strategialausuman sisältö on varmaan tekijöilleen kristallinkirkas, mutta muulle organisaatiolle se jää helposti vain kotisivujen tai vuosikertomuksen koristeeksi vailla todellista liittymäpintaa käytännön työtehtäviin.

Jotta näin ei kävisi, on usein juuri keskijohdon ja esimiesten vastuulla löytää strategian ytimestä ne käytännön tulkinnat ja suuntaviivat, joiden avulla missiot ja visiot saadaan muutetuksi organisaation operatiivisiksi tavoitteiksi ja toiminnaksi.”

Strategiasta tavoitteisiin ja toimintaan –   Talouselämä.