Businessjargon, kuka sitä kaikkea ymmärtää?
“I’d say that in about half of my business conversations, I have almost no idea what other people are saying to me. The language of internet business models has made the problem even worse. When I was younger, if I didn’t understand what people were saying, I thought I was stupid. Now I realize that if it’s to people’s benefit that I understand them but I don’t, then they’re the ones who are stupid.
There are at least five strains of this epidemic.”
via I Don’t Understand What Anyone Is Saying Anymore – Dan Pallotta – Harvard Business Review.
Ei pelolla johtaminen ole huono asia. Joskus pelolle on aihetta ja sen viestiminen on vain viisasta.
“Onko eettisesti oikein pyrkiä vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen välittämällä viestejä, jotka luovat pelkoa? Joissakin tapauksissa tällaista voidaan puolustaa ja jopa rohkaista siihen: Jos ihmisiä on kohtaamassa joku todellinen vaara, joka uhkaa heitä, ja heidän toiminnastaan riippuu, voivatko he tällaisen vaaran torjua, heille on kerrottava asiasta totuus ja annettava toimintaohjeet.”
Pöö! – pelottelun tehokkuudesta | Retoriikan taito.
Kuinka kiroilla työpaikalla? Vai pitäisikö johtajan jättää kirosanat täysin?
“Let me be clear, I am no stranger to profanity. I have uttered my fair share of “curse” words in the past and will do so in the future. However, I make sure that when I do it is both situation and audience appropriate. Seldom is the workplace the appropriate place and seldom is an employee the proper target. “
HR Observations: Profanity as a Leadership Tool?.
Johtajan johtaminen, yksi johtamisen jaloimmista muodoista, hr-ammattilaisten käsittelyssä.
“Kun Helsingissä toimiva henkilöstöammattilaisten verkosto keskusteli alaistaidoista, huoneessa kiersi paperi, johon jokainen lisäsi oman vastauksensa kysymykseen: mitä itse työntekijänä voisin tehdä tullakseni hyvin johdetuksi.
Tässä poimintoja hr-ammattilaisten vastauksista:”
via Näin kohtelet pomoasi oikein – Talouselämä.
“Matalienkin organisaatioiden selkein juopa on esimiesten/johtajien ja työkumppanien (jotkut kutsuvat heitä alaisiksi) välillä. Organisaatiossa ei mielletä johtamisen toimintoja oikeaksi työksi. Ilman, että johtajan pitäisi vakuuttaa ahkeruuttaan luettelemalla töitään, voisi olla tarkoituksenmukaista, että työyhteisö tietäisi, mitä johtaja konkreettisesti tekee.”
Kristiina Harjun blogi – Tietävätkö työkumppanisi, mitä sinä todellisesti teet?.
Tiedätkö kuinka sinä kommunikoit? Osaatko valita tapasi keskustella?
“Nähdäkseni on hyvä tuntea kummankin kommunikaatiomuodon niksit. Dialektinen kommunikaatio on erittäin tehokasta ja taloudellista. Jos täytyy saada lapsi pelastettua jyrkänteeltä, ei kannata jäädä muodostamaan keskusteluyhteyttä. Napakka dialektinen “Pois sieltä!” toiminee parhaiten. Arjen tuoksinassa dialektisuus synnyttää kuitenkin turhanpäiväisiä vastakkainasetteluja.”
Ajattelun ammattilainen – Kaksi tapaa kommunikoida.
SMART-tavoitteet ovat monesti yksinkertainen ja tehokas keino tehostaa organisaation tavoitteiden viestimistä. Älä kuitenkaan unohda tavoitteiden toista puolta: DUMB-tavoitteet.
“If you’ve ever read any strategic or business planning literature, you’ve no doubt come across the acronym SMART for mapping out goals. SMART stands for Specific, Measurable, Attainable, Relevant and Timely. Those are all fine and dandy objectives, but I’m out to propose another side of the coin—DUMB goals. Hear me out for a second! “
SMART Goals are out DUMB Goals are in.
Perinteiset viestinnän keinot, sähköposti ja ilmoitustaulu, eivät välttämättä tavoita kaikkia. Kokeile jotain uutta: esimerkiksi palautteen käsittelyä piirroksin ja valokuvin.
“Viestintätoimisto Deskin asiakkuusjohtaja Juhani Levolan mukaan työn merkityksellisyyden ymmärtäminen ja työpaikan hyvä yhteishenki vaatii paljon yrityksen sisäiseltä viestinnältä.”
via Eikö viesti mene perille? Kokeile näitä! – Markkinointi&Mainonta.
Blogimaailma on julistettu reaalimaailmaa muuttavaksi ilmiöksi, sitten kuolleeksi, sitten taas jotain muuta, mutta yksi on selvää. Yhteisöllisyys kasvaa. Yhteyksiä luodaan ja asiakkaiden kanssa on oikeasti keskusteltava. Blogit ovat yksi, erityisesti hakukoneiden (ja siten myös jatkuvasti kasvavan valtamassan) pitämä viestintäkanava.
Jari Parantainen ottaa kantaa yritysten blogittamiseen.
Tästä oiva esimerkki on tilanne, joka toistui tuotteistusprojekteissamme jatkuvasti. Kun esitteeseen olisi pitänyt painaa myyjän nimi ja puhelinnumero, hän kauhistui: “Ei jumalauta, sittenhän asiakkaat saattavat soittaa minulle!!!”
Blogit muodostavat yhden osan yhteisöllistä mediaa. Olen tietenkin pohtinut, mitkä piirteet saavat blogin rokkaamaan. Lista on pitkä, mutta tässä muutamia tärkeimpiä ominaisuuksia:
via Miksi blogistasi tulee pannukakku? « Gurumarkkinointi.
Oli se Viagraviesti tai työkaverisi, keskeytyksiä tulee — jatkuvasti. Ekoviestijä ottaa muiden keskeytyksen vakavasti.
Vanha viisaus on, että luovuus ja syvällinen pohdinta vaativat aikaa. Yhtäjaksoista aikaa, joka ei keskeydy. Aikaa, joka ulkopuolisesta saattaa näyttää siltä, että ”eihän tuosta taida mitään syntyä, kun tuon on vain”.
Viestintäkulttuurimme on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan.Pahimmillaan tuhlaamme sanoja ja niihin kuluvaa aikaa kuin ennen vanhaan muovikasseja ja kertakäyttöastioita.
via Fakta & Fiktio Oy:n Blogi – Ekologinen viestintä työyhteisössä.
